Tanssi-liiketerapiassa etsitään reittejä kehoon; sen äärelle, joka on unohtunut tai jota on laiminlyöty; joka on saanut kantaakseen kohtuuttomia kuormia ja vaatii tässä hetkessä hoivaa ja huolenpitoa. Sen äärelle, joka on tallentanut muistoja, joiden sanallistaminen on hankalaa, mutta joiden kehollinen loppuunsaattaminen integroisi muistot ehyeksi kokonaisuudeksi omaan elämäntarinaan.
Kehollinen näkökulma on tanssi-liiketerapiassa kaiken ydin. Terapeuttina olen kiinnostunut ihmisestä kokonaisena; mitä kaikkea olet, mitä kaikkea kannat. Olen kiinnostunut siitä, miten kehosi voi, sekä siitä, miten koet kehosi. Yhdessä, yhteisesti rakennetussa terapiasuhteessa tutkailemme reittejä kaiken sen äärelle, mitä kehosi kantaa. Havainnoimme kehon impulsseja ja liikkeellistämme nykyhetkeä tai kesken jäänyttä. Keskustelemme, säätelemme, vakautamme ja tutkailemme.
Kehosi on kotisi ja koti rakentuu luottamuksesta. Tänä keväänä olenkin tietoisesti useassa asiakassuhteissa keskittynyt jossain kohtaa viemään fokusta meidän kaiken toimintamme pohjalla oleviin kehityksellisiin liikkeisiin, ja näistä ihan ensimmäisen, antautumisen äärelle.
Antautuminen vaatii luottamusta; se vaatii hetkellisesti kontrollista vapautumista; se vaatii luottamusta, että myös jokin ulkopuolellani oleva kantaa ja kannattelee. Se vaatii hetkellisesti tiedon siitä, ettei välttämättä täysin tiedä – mutta luottaa silti. Antautuminen ei ole hermostollista alivireyttä, lamaantumista tai nukkumista, aivan kuin ei ylivireyttäkään. Antautumisessa parasympaattinen hermostosi on aktivoituneena; koet turvaa ja luottamusta.
Antautuminen ei ole pelkkää toimettomuutta. Se on myös hienovaraista valmistautumista, ikään kuin kehosi ja koko maailman yhteistä harjoittelua uuteen alkuun. Tämän kehollinen tutkailu on portti liikkeelliseen vuorovaikutukseen; se on ihmiselämän mittakaavassa polku kohtuajasta syntymään, syntymästä ensiaskeleisiin, ja myös tähän hetkeen.
Kuten luonto lepää, on antautuneena talven aikana valmistautuakseen uuteen ja keskikesällä valmistautuen syksyn sadonkorjuuseen, kypsytellen, voit sinäkin oppia antamaan itsellesi luvan antautua; hidastaa, levätä ja tunnustella sitä 𝘷𝘰𝘪𝘮𝘢𝘢, 𝘫𝘰𝘬𝘢 𝘱𝘪𝘪𝘭𝘦𝘦 𝘭𝘦𝘷𝘰𝘴𝘴𝘢. Kutsu tutkia antautumista ja kannattelua on muistutus siitä, että tämä antautuminen ja lepo on myös ensimmäinen askel muutokselle.
Ja kun toimintasi – on se mikä tahansa, lähtee levosta ja luottamuksesta, on siinä myös läsnä rauha. Ytimestäsi, kehosta lähtevä rauha. Intuitiivinen tieto siitä, että kaikki tulee menemään hyvin.
0 kommenttia