Keho on tunteiden koti. Millaisessa kodissa sinun tunteesi asuvat?
Tunteen perimmäinen tehtävä on saada aikaan tekemistä – tunne on energiaa ja energia on liikettä. Pelkästään tunteen kuuntelu, järkeily tai havainnointi ei johda juuri mihinkään muuhun kuin luuppiin; vellomme ja ruokimme tunnetta pään sisällä tukahduttaen sen aidon energian. Keskitämme tällöin huomion viestintuojaan, mutta unohdamme itse viestin; tunteella ja sen energialatauksella kun on aina juurisyynsä.
Entäpä jos asettuisikin tunnistamaan tunteen energiana; liikkeenä? Sen sijaan että (vain tai ensin) tunnistaisi ja järkeilisi, kuulostelisi, mitä k e h o s s a tapahtuu. Tämä vaatii hieman hiljentymistä ja havainnoimista. Kehon sisäisten tuntemusten havainnointia ja niiden energian valjastamista, joka synnyttää ehkä ihan pienen liikkeen, heijauksen, tärinän, suojeluun vetäytyvät kädet, lattiaa naputtelevan jalan, syventyvän hengityksen, äänen kanssa tulevan huokauksen… – Nämä kaikki ovat purkautuvaa liike-energiaa; tunteita, joiden tehtävä on vahvistaa hyvinvoinnin rajoja, tehdä tehtävänsä ja sitten myös lipua kehosta pois, ei jähmettyä tai jähmettää.
On edessäsi tai takanasi millainen päivä tahansa, anna itsellesi tänään ihan pieni hetki. Muutama minuutti hiljaisuutta. Anna itsellesi lupa hengähtää. Hiljaisuudesta nousee kehosi puhe; syvä tieto, jota mielesi ei vielä edes tiedä. Kuulostele mihin asentoon, liikkeeseen tai linjaukseen kehosi sinut vie. Ole utelias, anna tapahtua, sillä kehosi hoitaa sinua; se purkaa tunteita ja tunnetiloja, tuo lohdun, rajaa ja linjaa sinut tähän hetkeen aina oikealla tavalla.
0 kommenttia